.

      Petytten kumpikin, se myöntäkää.

      Tuolt' alkaa päivä, mihin miekkan' näyttää;

      Se hyvän matkan etelämpän' on,

      Jos aattelette nuorta vuoden aikaa.

      Kuukauden parin päästä pohjemmassa

      Sen liekki leimuaa; ja selvä itä

      On tuolla, Capitolin yli suoraan.

      Kätenne mulle, yksi kerrassaan.

      Ja vala päätöksemme vahvikkeeksi.

      Ei valaa laisin! Jos ei miehen muoto,

      Sielumme tuska, ajan väärinkäytös —

      Ne syyt jos heikot on, niin matkaan silloin

      Ja inhaan vuoteeseensa joka mies.

      Vallitkoon sitten pöyhkä hirmuvalta,