aikana kerääntyneitä kokemuksellisia arvoja. Identiteetin eloonjääminen riippuu morontiastatuksen ja yhä suuremmin jumalallisen arvon omaavan kuolemattoman sielun eloonjäämisestä. Persoonallisuuden identiteetti säilyy sielun eloonjäämisessä ja sen kautta.
16:9.4 (195.10) Se, että ihmisellä on minätietoisuus, sisältää itsessään myös muiden minuuksien kuin tiedostavan minuuden reaalisuuden tunnustamisen, ja sen lisäksi se antaa ymmärtää, että tämä tietoisuus on molemminpuolista; että minuus tunnetaan niin kuin se itse tuntee. Tämä näkyy puhtaasti inhimillisellä tavalla ihmisen sosiaalisessa elämässä. Mutta yhtä ehdottoman varma et voi olla lähimmäisesi reaalisuudesta kuin voit olla varma itsessäsi olevan Jumala-läsnäolon todellisuudesta. Sosiaalinen tietoisuus ei ole erottamaton niin kuin jumalatietoisuus, sillä se on kulttuurin tuote ja riippuvainen tiedosta, symboleista ja siitä, mitkä ovat ihmisen perustavanlaatuisten avujen — tieteen, moraalin ja uskonnon — antimet. Ja nämä kosmiset lahjat ovat — sosiaalistettuina — sivilisaatio.
16:9.5 (196.1) Sivilisaatiot ovat epävakaita, sillä ne eivät ole kosmisia; ne eivät ole ihmissukukunnan muodostavissa yksilöissä myötäsyntyisiä. Niitä pitää ruokkia ihmisen perustavanlaatuisten tekijöiden — tieteen, moraalin ja uskonnon — yhteisin antimin. Sivilisaatiot tulevat ja menevät, mutta tiede, moraalikäsitykset ja uskonto selviävät aina tästä romahduksesta.
16:9.6 (196.2) Paitsi että Jeesus paljasti Jumalan ihmiselle, hän paljasti uudella tavalla myös ihmisen ihmiselle itselleen ja muille ihmisille. Jeesuksen elämässä näette ihmisen parhaimmillaan. Näin ihmisestä tulee peräti kauniilla tavalla todellinen, siksi että Jeesuksella oli elämässään niin paljon Jumalasta, ja Jumalan tajuaminen (tiedostaminen) on kaikissa ihmisissä luovuttamatonta ja perustavanlaatuista.
16:9.7 (196.3) Epäitsekkyys — vanhempainvaistoa lukuun ottamatta — ei ole täysin luonnollista; muita ihmisiä ei luonnostaan rakasteta eikä sosiaalisesti palvella. Epäitsekkään ja altruistisen yhteiskuntajärjestyksen aikaansaamiseen tarvitaan järjen tuomaa valistusta, moraalia ja uskonnon antamaa kannustusta, jumalatietoisuutta. Ihmisen tietoisuus omasta persoonallisuudestaan, minätietoisuus, riippuu niin ikään suoranaisesti juuri tästä synnynnäisestä muiden olemassaolon tiedostamisesta, tästä syntymässä saadusta kyvystä tunnistaa ja käsittää toisen persoonallisuuden reaalisuus, mikä ulottuu ihmispersoonallisuuksista aina jumalalliseen persoonallisuuteen saakka.
16:9.8 (196.4) Epäitsekkään sosiaalisen tietoisuuden täytyy pohjimmaltaan olla uskonnollista tietoisuutta; toisin sanoen, silloin kun se on objektiivista, muussa tapauksessa se on puhtaasti subjektiivinen filosofinen abstraktio ja sen vuoksi rakkaudeton. Vain Jumalaa tunteva yksilö voi rakastaa toista ihmistä niin kuin hän rakastaa itseään.
16:9.9 (196.5) Minätietoisuus on perimmältään kommunaalinen tietoisuus: Jumala ja ihminen, Isä ja poika, Luoja ja luotu. Ihmisen minätietoisuudessa on piilevänä ja synnynnäisenä neljä universumireaalisuuden tiedostumaa:
16:9.10 (196.6) 1. Tiedon tavoittelu, tieteen logiikka.
16:9.11 (196.7) 2. Moraalisten arvojen tavoittelu, velvollisuudentunto.
16:9.12 (196.8) 3. Hengellisten arvojen tavoittelu, uskonnollinen kokemus.
16:9.13 (196.9) 4. Persoonallisuusarvojen tavoittelu, kyky tiedostaa Jumalan todellisuus persoonallisuutena, ja sen kanssa rinnakkainen tietoisuus veljellisestä suhteestamme kaltaisiimme persoonallisuuksiin.
16:9.14 (196.10) Tulet tietoiseksi toisesta ihmisestä, luodusta veljestäsi, koska jo olet tietoinen Jumalasta Luoja-Isänäsi. Isyys on se sukulaisuussuhde, josta järkeilyn kautta päädymme veljeyden tiedostamiseen. Ja Isyydestä tulee tai saattaa tulla universumirealiteetti kaikille moraalisille luoduille, sillä Isä itse on lahjoittanut persoonallisuuden kaikille sellaisille olennoille ja saattanut heidät universaalisen persoonallisuuspiirin yhteyteen. Palvomme Jumalaa ensi alkuun siksi, että hän on, sen jälkeen siksi, että hän on meissä, ja lopuksi palvomme häntä, koska me olemme hänessä.
16:9.15 (196.11) Onko outoa, että kosminen mieli olisi tajuisesti selvillä omasta alkulähteestään, Äärettömän Hengen äärettömästä mielestä, ja samalla tietoinen kaukaisuuksiin ulottuvien universumien fyysisestä todellisuudesta, Iankaikkisen Pojan hengellisestä todellisuudesta ja Universaalisen Isän persoonallisuuden todellisuudesta?
16:9.16 (196.12) [Luvun laatimiselle antoi tukensa uversalainen Universaalinen Sensori.]
Urantia-kirja
<< Luku 16 | Otsikot | Sisältö | Luku 18 >>
Luku 17
Korkeimpien Henkien seitsemän ryhmää
17:0.1 (197.1) KORKEIMPIEN Henkien seitsemän ryhmää ovat suuruniversumin seitsenlohkoisen hallinnon universaalisia koordinoivia ohjaajia. Vaikka heidät kaikki lasketaankin Äärettömän Hengen toiminnalliseen perheeseen kuuluviksi, seuraavat kolme ryhmää luokitellaan tavallisesti kuitenkin Paratiisin-Kolminaisuuden lapsiksi:
17:0.2 (197.2) 1. Seitsemän Valtiashenkeä.
17:0.3 (197.3) 2. Seitsemän Korkeinta Toimeenpanijaa.
17:0.4 (197.4) 3. Heijastavat Henget.
17:0.5 (197.5) Ääretön Henki tai hänen luojan statuksen omaavat kumppaninsa saattavat omilla luomisteoillaan olevaisiksi jäljellä olevat neljä ryhmää:
17:0.6 (197.6) 4. Heijastusavustajat.
17:0.7 (197.7) 5. Kehien Seitsemän Henkeä.
17:0.8 (197.8) 6. Paikallisuniversumien Luovat Henget.
17:0.9 (197.9) 7. Mielenauttajahenget.
17:0.10 (197.10) Nämä seitsemän luokkaa tunnetaan Uversassa seitsemänä Korkeimpien Henkien ryhmänä. Heidän toimintapiirinsä ulottuu Seitsemän Valtiashengen henkilökohtaisesta läsnäolosta ikuisen Saaren äärireunalla, Hengen seitsemän paratiisisatelliitin, Havonan kehien, superuniversumien hallitusten sekä paikallisuniversumien hallinnon ja valvonnan kautta aina siihen vaatimattomaan palveluun, jota ajallisuuden ja avaruuden valtakunnissa suorittavat evolutionaarisen mielen maailmoille lahjoitetut mielenauttajat.
17:0.11 (197.11) Seitsemän Valtiashenkeä ovat tämän kauas ulottuvan hallintopiirin koordinoivia ohjaajia. Joissakin asioissa, jotka liittyvät järjestyneen fyysisen voiman, mielienergian ja persoonattoman hengen jakelun hallinnolliseen säätelyyn, he toimivat henkilökohtaisesti ja ilman välikäsiä, mutta muissa asioissa he toimivat moninaisten kumppaniensa kautta. Kaikissa toimeenpanonluonteisissa asioissa — määräykset, säädökset, järjestelyt ja hallinnolliset päätökset — Valtiashenget toimivat Seitsemän Korkeimman Toimeenpanijan persoonissa. Keskusuniversumissa Valtiashenget saattavat toimia Havonan Kehien Seitsemän Hengen kautta, seitsemän superuniversumin päämajoissa he tuovat itsensä julki Heijastavista Hengistä koostuvan kanavan kautta ja toimivat Päivien Muinaisten persoonain kautta, joihin he ovat henkilökohtaisessa yhteydessä Heijastusavustajien välityksellä.
